top of page
Etsi

Opas rannekellon hankintaan


Kello kertoo jotain sinusta. Se kertoo arvostuksestasi perinteitä, käsityöläisyyttä ja historian saatossa jalostuneita muotoja kohtaan. Nykyään jokainen, joka on valmis panostamaan muutamalla kymmenellä eurolla enemmän, voi saada ranteeseensa oikeasti hienon ja toimivan kellon. Hyvän ja sopivan yksilön löytäminen voi olla vaikeaa, kun samanaikaisesti täytyy ottaa useita asioita huomioon. Siksi päätimme luoda kattavan ja monipuolisen rannekellon osto-oppaan helpottamaan prosessia.


Ostajana sinun on hyvä tietää, että karkeasti kellot voidaan jakaa kolmeen pääryhmään. Jokainen kategoria sisältää kelloja lähes kaikista hinta- ja laatuluokista.


1. Arki- eli työkellot Arkikäyttöön sopii mikä tahansa edullisista kvartsikelloista aina perinteisiin mekaanisiin kelloihin. Pääasia on, että se kestää käyttöä ja kulutusta, eli jokapäiväistä elämää. Myymälässämme sopivaa kelloyksilöä etsivältä kysymmekin ensimmäisenä, mitä teet työksesi. Arki on jokaisella erilaista!

2. Puku- eli juhlakellot Puku- eli juhlakello on nimensä mukaisesti se parempi kello, jota ei juuri muulloin käytetä, jotta se säilyisi edustavan näköisenä jokaisena käyttökertana. Etiketin mukaan pukukellossa on nahkarannneke, selkeä analoginen kellotaulu ja usein siro kulta- tai teräskuori. Pukukellot eivät tyypillisesti ole vesisuojattuja.

3. Vapaa-ajan kellot Vapaa-ajan kelloiksi luokitellaan näiden kahden aiemmin mainitun kategorian ulkopuolelle jäävät melkein kaikki muut kellot, muun muassa sukellus- ja lenttäjäkellot, urheilukellot ja sykemittarit.


Kellon hinta muodostuu pääosin käytetyistä materiaaleista, koneiston laadusta sekä ominaisuuksista. Kannattaa alussa jo miettiä millaisia ominaisuuksia, materiaaleja ja odotuksia sinulla on kellolle, jotta myös hintaluokka on selvillä. Kellon oston tullessa ajankohtaiseksi suosittelemme käymään myymälässämme, niin henkilökuntamme opastaa kellon käytössä ja valinnassa. Myymälämme kautta hoituu myös mahdolliset takuu- ja huoltoasiat. Kultavieskan myymälässä sinua palvelee vankan kokemukse omaava ammattitaitoinen kelloseppä, jonka asiantuntijuuteen voit luottaa.

Tiesitkö, että Italiassa aikuisella ihmisellä on keskimäärin seitsemän rannekelloa eri tarkoituksiin?

Käymme tässä artikkelissa läpi huomioitavat asiat kellon kuoren ja rannekkeen, vesitiiviyden, koneiston, lasin ja toiminnallisuuksien eli komplikaatioiden osalta.


Kellon kuori ja rannekkeet


Kellossa käytetyillä materiaaleilla voit erottua eduksesi niin arki- kuin juhlapukeutumisessa. Kellojen kuoret valmistetaan erilaisten käyttötarkoitusten ja mieltymysten mukaan. Siispä ostaessasi kelloa sinun on hyvä ymmärtää millaiseen käyttöön kellosi tulee, jotta osaat valita oikeanlaisen kuoren.

Muovi, messinki ja muut edulliset metalliseokset


Muovista, messingistä sekä halvoista metalliseoksista valmistetut kellot ovat edullisen hintaluokan kelloja, jotka yleensä pinnoitetaan. Nämä materiaalit kuluvat ja rapistuvat käytöstä riippuen suhteellisen nopeasti. Lisäksi seosmetalli- ja messinkikellot usein pinnoitetaan itseään kovemmalla, hyvin ohuella pinnoitteella. Pinnoite tuo näyttävyyttä ja hetkellistä kestävyyttä, mutta aikaansaatu kohennus on marginaalinen. Edullisten ja epäjalojen materiaalien haasteena on kestävyyden lisäksi myös laatu - pitkään huonolaatuiselle tai epäjalolle metallille alttiina olo voi aiheuttaa myös ihoärtymystä ja allergiaa.


Ruostumaton teräs ja titaani


Ruostumaton teräs on materiaalina monen suosikki, koska se jakaa kellon painon tasaisemmin ranteen ympärille ja on myös ilmeeltään vankka. Teräksiset sekä titaaniset kuoret, joita saa myös pinnoitettuna ja eri värisinä, ovat rakenteeltaan lujia ja erittäin kestäviä. Ruostumaton teräs ja titaani ovat materiaaleina lujia ja vahvoja, turvallisia ja käyttäjäystävällisiä. Niistä valmistetut kellojen kuoret soveltuvat lähes jokaiseen käyttöön ja aikojen saatossa syntyneet käytön jäljet on kellosepän mahdollista ainakin osittain ellei jopa kokonaan poistaa.


Titaani on tiheämpi, kevyempi sekä väriltään hieman tummempi teräkseen verrattuna. Teräkseen verrattuna titaani on iholle lämpimämpi, hypoallerginen ja korroosiovapaa, jolloin se on miellyttävämpi käytössä. Titaanin herkemmän naarmuuntumiskynnyksen vuoksi valmistajat usein käyttävät titaanin pinnalla erilaisia naarmuuntumista estäviä pinnoitetta.


Jalometallit: hopea, kulta ja platina


Jalometallikuoriset kellot luonnollisesti kuuluvat usein hintansa vuoksi juhla- eli pukukellojen ryhmään. Kulta on kaunis, pehmeämpi ja lämmin, vaurautta ja arvokkuutta viestivä materiaali. Hopeaa näkee enemmän taskukellojen kuorirakenteissa.


Keraami


Erilaiset keraamit ovat verrattain tuore materiaali kelloissa. Useat mustat ja valkoiset kellot on valmistettu keraamista, jolloin saavutetaan "ikuinen väri" ja naarmuuntumattomuus. Keraaminen ranneke pysyy siis uudenveroisena aina. Kelloa ei kuitenkaan sovi vahingossakaan tiputtaa tai altistaa koville iskuille - lopputuloksena kellokuori voi olla pieninä palasina lattialla. Muutoinn keraami on allergiaystävällinen ja hyvinkin suositeltava materiaali.



Rannekkeet


Rannekkeiden valmistukseen käytetään kuorimateriaalien lisäksi myös nahkaa sekä keinokuitukankaita. Lisäksi luonnonkumi, kautsu, sekä muut kumien ja muovien yhdisteet ovat yleistymässä.


Nahkarannekkeet ovat suosittuja kaikenlaisessa käytössä. Nahkarannekkeen pituutta on usein helppo säätää toivotuksi tarpeen mukaan, sillä solki on pujotettavissa haluttuun kohtaan. Pituuden säätö ei siis vaadi työkaluja. Moni pitää nahkarannekkeen tuomasta keveydestä ja siitä, että ranneke on aina mukava ja lämmin iholle. Vaihtamalla nahkaranneketta saat samalla päivitettyä kellon visuaalista ilmettä helposti.


Nahkarannekkeiden huonoina puolina voidaan pitää sitä, että ne kuluvat käytössä metallirannekkeita nopeammin. Nahkaranneke on miellyttävä pitää, mutta nahka huokoisena materiaalina likaantuu helposti eikä kestä kosteutta. Nahkarannekkeen suositeltava vaihtoväli jokapäiväisessä käytössä on maksimissaan yksi vuosi. Kaikki nahkarannekkeet eivät myöskään ole yhtä suorituskykyisiä kuin niiden metalliset verrokit. Kumi- tai silikonirannekkeella voidaan saavuttaa useat nahkarannekkeen hyödyt korkealla suorituskyvyllä.



Vesitiiviys


Kelloissa käytetään vesitiiviyden tasosta vaihtelevia merkintöjä 3 atm, 5 atm, 10 atm tai 20 atm (vastaavasti 30 m, 50 m, 100 m tai 200 m). Merkintöjen suhteen kannattaa olla tarkkana, sillä kellon takana lukeva ”water resistant 30 m” tarkoittaa ainoastaan, että kello on roisketiivis, eikä kestä upottamista veteen. Water resistant 30 m tarkoittaa, että kelloa on testattu 30 metrin syvyydessä vaikuttavassa paineessa eli 3 bar 10 sekunnin ajan. Normaalielämän käyttöön tarkoitetut, eli roiskevesisuojatut kellot ovat lähtökohtaisesti 3-10 atm ja ne suojaavat kelloa satunnaiselta roiskeilta kuten sateelta tai käsienpesulta.

​Vesitiiveys

3 atm

5 atm

10 atm

20 atm

Roiskeet

​✓

Käsienpesu

​✓

Suihku

✘​

Kylpeminen

✘​​

✘​​

Uinti

✘​

✘​

Sukeltaminen

✘​

✘​

✘​

Vesitiiviis (yli 10 atm / 100 m) kello soveltuu pintauintiin silloin, kun kellossa on hieman normaalia paksumpi lasi, kierrettävä takapohja sekä kierrelukittu nuppi. Ei siis haittaa, jos tämä kello unohtuu ranteeseen pikaisen pulahtamisen ajaksi.


On hyvä muistaa, että kellon vesitiiviys perustuu testaukseen laboratorio-olosuhteissa, eli staattisessa vesisäiliössä, jossa kellon paikallaan. Tehty painetesti kertoo konvertoidun teoreettisen maksimiarvon, johon kuorimalli on testiolosuhteissa paineistettu. Se ei ota huomioon aikaa joka veden alla tullaan viettämään, lämpötilaeroja tai dynaamisia muuttujia kuten liikettä ja kellokuoren sekä tiivisteiden eheyttä pitkässä juoksussa. Oikeassa käytössä sekä kello että vesimassat liikkuvat, lämpötilat vaihtelevat ja kuoren osat ja tiivisteet likaantuvat sekä kuluvat. Vaikka kahdella kellolla olisi sama mitattu paineensietokyky, saattaa toinen kello osoittautua silti käytössä huomattavasti paremmin vesitiiviyttään ylläpitäväksi. Kellossa voi esimerkiski olla merkittävästi paremmat materiaalivahvuudet tai tiivisteet.


Sukeltajan kellot eli laitesukellukseen soveltuvat (20-100 atm / 200-1000 m) kellot ovat vielä paremmin tiivistein ja vankemmin rakentein valmistettu kestämään kovaa vedenalaista painetta.


Kultavieskassa ammattitaitoinen kelloseppä voi tarkistaa kellon vesitiiviyden huoltojen yhteydessä.



Kellon koneisto


Kello on koneistoltaan joko mekaaninen tai kvartsi- eli sähkökello. Se kumpi näistä on 'parempi', on kellon käyttäjän henkilökohtaisista mieltymyksistä ja arvoista kiinni.


Mekaaniset kellot



Mekaaninen kello on nimensä mukaisesti täysin vailla elektroniikkaa. Kellotaulun alla sykkii monimuotoinen sarja erilaisia mikroskooppisen pieniä, herkkiä, liikkuvia, värähteleviä osia. Ei ulkoisia virtalähteitä, käämejä tai pattereita. Edelleen tämä mekanismin maaginen liikehdintä lumoaa monet. Kello saa käyttövoimansa viritetystä jousesta, josta jouseen varastoitunut voima ohjataan rataskoneiston ja käyntilaitteen kautta osoittimille. Mekaanisen kellon jousi voi olla nuppivetoinen, eli jousi viritetään täyteen vetoon nupista kiertämällä. Toinen vaihtoehto on automaattiviritteinen koneisto, jonka koneistossa oleva viritysmassa virittää jousen käden liikkeiden seurauksena. Nuppivetoisen kellon jousi käyttää kelloa noin 1–2 vuorokautta ja automaattiviritteinen kello käy noin 2 vuorokautta ilman virittämistä.


Mekaaninen kello on herkkyytensä vuoksi alttiimpi ulkoisille häiriötekijöille, kuten magneettisuus ja kovat iskut, kuin kvartsikellot. Näin ollen se ei välttämättä ole paras vaihtoehto kaikkiin olosuhteisiin. Mekaanisten kellojen suosio on kuitenkin tasaisesti kasvanut, ja yksi syy niiden suosioon on ekologisuus. Kvartsikelloissa käytetyt materiaalit, paristot, akut ja elektroniikkaosat ovat ongelmajätettä ja kellojen sekä niiden materiaalien elinkaari huomattavasti mekaanisiin arvokelloihin verrattuna lyhyempi. Lähes virheetö käyntitarkkuus on kvartsikellojen plussa. Mekaaninen kello on kuitenkin parhaimmillaan uskomattoman tarkka ja kestävä ollakseen sellainen laite mitä se on. Suurimmalle osalle suorituskyvyltään mekaaninen kello on riittävän hyvä. Mekaaninen rannekello on kaunis, lumoava ja sielukas, ja oikein käytettynä kestää vuosikymmeniä sukupolvelta toiselle.


Täyshuolto mekaaniselle kellolle tehdään usein 5-10 vuoden välein tai kun kellon suorituskyky alkaa poikkeamaan valmistajan määrityksestä. Kun arvokkaista kelloista pidetään hyvää huolta, niistä tulee usein perintöesineitä, jotka kulkevat suvussa sukupolvelta toiselle. Yksinkertaisimmillaan mekaanisissa koneistoissa on alle sataa osaa, kun taas monimutkaisimmillaan osamäärät kipuavat lähelle toista tuhatta.


Quartz- eli sähkökellot



Kvartsikellot toimivat paristolla tai akulla. Pariston sisältämä sähköenergia johdetaan piirilevyn kautta kvartsikiteelle, joka saadaan värähtelemään tietyllä taajuudella. Osoitinnäyttöisissä kelloissa taajuus muunnetaan askelmoottorille sopiviksi pulsseiksi ja askelmoottori välittää ne rataskoneiston kautta osoittimien liikkeeksi. Digitaalikelloissa eli numeronäyttöisissä kelloissa rataskoneiston korvaa piirilevy ja osoittimet näyttöpaneeli. Paristot ovat kertakäyttöisiä ja kestävät yleensä kellon kunnosta ja laadusta riippuen noin 1–3 vuotta.


Paristokellot ovat mekaanisiin kelloihin verrattuna huolettomampia käyttää sekä niiden käyntitarkkuus on huomattavan tarkkaa. Osoitinnäyttöisen paristokellon erottaa mekaanisesta kellosta yleensä sekuntiosoittimen liikkeestä. Paristokellon sekunti liikahtaa kerran sekunnissa eli askelittain kun taas mekaanisen kellon sekuntiosoittimen askellustahti on normaalisti 0,2 sekuntia kerrallaan – näin liike näyttää olevan liukuvaa.


Kvartsikello on suorituskykyinen ja järkevä valinta. Kellomallista riippuen, pariston ja tiivisteiden vaihto 1–5 vuoden välein kellosepällä on suosiltetavaa. Hyvälle, huolettomalle ja tarkalle kvartsille on jokaisessa kellolaatikossa paikkansa.


Virtalähteenä liike ja valo


Pariston sijaan virtalähde voi olla myös akku, johon varastoidaan sähköenergiaa esimerkiksi valosta tai jopa kineettisesti liike-energiasta. Liike-energiaan perustuva koneisto toimii samankaltaisen viritysmassan avulla kuin mekaaninen automaattikello. Siinä liike-energia johdetaan mikrogeneraattorille, joka muuntaa liike-energian sähköenergiaksi ja sitä kautta syntynyt sähkö varataan akkuun energialähteeksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että esimerkiksi päätetyössä käsi ei liiku oikealla tavalla tarpeeksi.


Valosta energiansa saavan kellon kellotaulu toimii aurinkopaneelina ja sen keräämä valoenergia muunnetaan piirilevyn avulla sähköksi ja varataan akkuun. Valon lähteenä parhaiten toimii aurinko, mutta myös loisteputki tai muut keinovalot tuottavat riittävän hyvin energiaa kellon voimanlähteeksi. Akkujen käyttöikä on rajallinen, ja se on keskimäärin noin 5–7 vuotta. Nämä kellot vaativat huoltoa tavallista paristokelloa enemmän.



Kolmessa eri värikombinaatiossa löytyvä Seiko Prospex Compact Solar Scuba Diver ei petä. Käytännöllinen ja kompakti sukeltajankello kantaa safiirilasia ja V147-kaliiperin solar-koneisto ottaa käyntivirran sekä auringonvalosta että keinovalosta. Näppärää ja tyylikästä.

Tähän kelloon voit tutustua myymälässämme. Mikäli et pääse kivijalkamyymäläämme paikanpäälle, palvelemme myös etänä ja halutessasi voit tilata tuotteita postitse.



Kellon lasi


Tavallisesti kelloissa käytetään kolmenlaisia laseja. Akryylista valmistetut lasit (hesaliitti- ja pleksilasi) ovat edullisia ja niitä kutsutaan lasikkeiksi. Pehmeänä materiaalina lasi naarmuuntuu helposti, mutta on kuitenkin helposti kiillotettavissa muutamaan kertaan. Joustavana materiaalina akryyli kestää varsin hyvin iskuja.


Mineraalilasi on suhteellisen kovaa ja kestävää materiaalia, mutta ei anna yhtään periksi sopivan iskun tullessa, vaan särkyy palasiksi. Mineraalilasi kestää normaalikäytössä hyvin ja siihen tulee naarmuja, muttei kovin helposti.


Safiirilasi on vaihtoehdoista kaikkein arvokkain ja kaikkein kestävin. Safiirilasilla on mineraalilasia parempi iskunkestävyys ja käytännössä safiirilasiin voi tehdä naarmuja vain timantilla. Safiirilasit valmistetaan synteettisestä safiirista.



Kellojen ominaisuuksia eli komplikaatioita


Peruskelloissa ajannäyttö on toteutettu osoittimin ja joskus mukana on kalenteri, joka näyttää päivämäärän. Olemme luetelleet alle yleisimpiä kelloissa nähtäviä lisätoimintoja ja ominaisuuksia.


Kronografi


Kronografit ovat kelloja, joissa on ajanottomahdollisuus. Kellotaulussa on yleensä omat osoittimet ja erilliset pienet taulut sekunneille, minuuteille ja tunneille. Ajanottoa ohjataan kuoreen, yleensä oikealle puolelle lisätyillä erillisillä painikkeilla.


Kronometri


Kronometrillä tarkoitetaan kellon koneistoa, joka on läpäissyt puolueettoman sveitsiläisen tarkastuselimen, ”C.O.S.C” (Contôle Officiel Suisse de Chronomètres) tarkkuustestit. Näissä testeissä koneistoa testataan eri asennoissa noin kahden viikon ajan ja mikäli tarkkuus on riittävän hyvä, saa kello COSC-sertifikaatin, ja kellosta voi käyttää nimitystä ”Certified Chronometer”.


GMT – useampi aikavyöhyke


Kellolla voidaan ilmaista useamman kuin yhden aikavyöhykkeen kellonaika. Toteutus on usein sellainen, että kellotaululla on yksi ylimääräinen erottuva itsenäinen 24 h tuntiviisari sekä 24 h ajanottokehä. Aseta paikallinen aika normaalisti ja pyöritä ajanottokehä osoittamaan toista seurattavaa aikaa (24 h).


Ana-digi


Ana-digillä tarkoitetaan kelloa, jossa on sekä osoitinnäyttö, että digitaalinäyttö. Digitaalipuolen piirilevytekniikka mahdollistaa ominaisuuksien lisäämisen, muun muassa automaattinen kalenteri, herätys, ajanotto, ajastimet edullisella hinnalla, sekä minimaalisella tilantarpeella.

Nykypäivän kelloissa onkin mitä monipuolisimpia toimintoja, kuten kompassi, korkeusmittari, GPS-paikannin, kamera, valaisimia, eli melkeinpä kaikkea mitä voi kuvitella. Siksi monimutkaisimpia laitteita ei välttämättä enää kutsutakkaan kelloiksi vaan rannetietokoneiksi. Tämän vuoksi kellon ostajan on valittava kellonsa käyttötarkoituksen mukaan ja mietittävä tarkkaan mitä tulevalta kumppanilta vaaditaan.


Kellojen ihmeellisen maailmaan perehdyttäessä kannattaa kääntyä kellosepän tai ammattitaitoisen myyjän apuun, niin saa juuri sitä mitä kellolta haluaa tai tarvitsee.



Kellon huolto


Ostaessasi kelloa muista pyytää käyttö- ja hoito-ohjeet, mikäli ne eivät automaattisesti tule kellon mukana. Ohjeita noudattamalla varmistat kellosi pitkän iän ja moitteettoman käynnin. Kaikkia kelloja täytyy säännöllisin väliajoin huoltaa ja korjata. Kellolle sopiva aikaväli ilmoitetaan yleensä kellon huolto-ohjeessa. Mekaanisten kellojen huollossa puhdistetaan, tarkistetaan ja huolletaan kellon koneiston lisäksi kuori ja metalliranneke. Paristokelloissa mallista riippuen rataskoneisto, kuoret, tiivisteet, ja muut kuluvat osat huolletaan ja tarkistetaan.


Kellon huolto ja korjaustoimenpiteet, sekä paristonvaihdot kannattaa jättää kellosepän vastuulle, sillä näin kellon toiminta taataan myös jatkossa. Ammattitaitoisen kellosepän löydät Kultavieskan myymälästä. Ota meihin yhteyttä!



ความคิดเห็น


ปิดการแสดงความคิดเห็น

Tilaa uusin blogi suoraan sähköpostiisi!

Uutiskirjeen tilaamalla ilmoitamme sinulle aina kun julkaisemme uuden blogitekstin. Pääset näin ensimmäisten joukossa lukemaan uusimmat vinkit ja trendit kulta- ja kellosepän alalta! 

Kiitos tilauksesta!

bottom of page